Oikeutesi julkiseen tietoon



Julkisuusperiaatteesta ja asiakirjajulkisuudesta

Suomen perustuslain (731/1999) 12§:n 2. momentin mukaan, viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisuusperiaate kuuluu ns perusoikeuksiin.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) on säädetty asiakirjajulkisuudesta. Julkisuuslaissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Laissa säädettyä julkisuusperiaatetta sovelletaan viranomaisen asiakirjoihin. Viranomaisen asiakirjalla julkisuuslaissa tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa.

Tiedon pyytämisestä

Pyytäessäsi tietoa viranomaisen asiakirjasta tai viranomaisen asiakirjaa sinun tulee yksilöidä pyyntö riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon.

Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.

Tietopyynnön on kohdistuttava yksilöityyn viranomaisen asiakirjaan, joka on olemassa. Viranomaisella ei ole velvollisuutta laatia pyynnöstäsi uusia asiakirjoja.

Tietopyyntöinä ei myöskään pidetä viranomaiselle osoitettuja selvityspyyntöjä (pyyntö saada tietää viranomaisen käsitys tai saada kannanotto johonkin asiaan), hallintokanteluita (kirjoituksia, joissa viranomaista tai viranomaisen palveluksessa olevaa virkamiestä kritisoidaan esimerkiksi lainvastaisesta menettelystä), kansalaiskirjeitä (viranomaiselle osoitettuja mielipidekirjoituksia)

Tiedon antamisesta päättäminen

Viranomaisen julkisen asiakirjan luovuttaa pääsääntöisesti se viranomainen, jonka hallussa se on.Tiedon antamisesta asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa tai annettu toisen viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten, päättää tehtävän antanut viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu.

Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu.Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että tietoa pyytäessäsi sinä et voi päättää siitä, kuka tietopyyntösi viranomaisessa käsittelee. Tämä ratkaistaan viranomaisessa työjärjestyksiin perustuvin tehtävän annoin. Tästä syystä sekä omaa, että muiden aikaa säästääksesi, sinun kannattaa osoittaa tietopyyntösi aina viranomaisen kirjaamoon.

Jos virkamies kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on:

  • ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy;
  • annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi;
  • tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi; sekä
  • annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista.

Niin halutessasi sinun oikeutesi on saada asiassa valituskelpoinen hallintolain (434/2003) tarkoittama perusteltu hallintopäätös, josta voit valittaa toimivaltaiseen hallintotuomioistuimeen. Hallintopäätöksen antaminen tarkoittaa sitä, että asian käsittely sen antaneessa viranomaisessa päättyy.