This request received a reply and is in an unknown state. If you created this request, please log in and set a new status.

Kotimaisen kirjolohen ymparistovaikutus

Request to:
Luonnonvarakeskus
Law used:
Julkisuuslaki
Status of this request:
Request awaits classification
Summary of Request
Dokumentti http://www.rktl.fi/tiedotteet/kotimai... on poistunut sivuiltanne. Saisinko dokumentista sähköisen kopion?

Messages in this request

From
<< Name Not Public >>
Subject
Kotimaisen kirjolohen ymparistovaikutus [#435]
Date
June 12, 2017, 7:58 a.m.
To
Luonnonvarakeskus
Status
Awaiting response

Hyvä vastaanottaja, Tämä on julkisuuslakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621) perustuva tietopyyntö. Sähköposti on lähetetty http://tietopyynto.fi-sivustolta. Tähän sähköpostiin vastaamalla lähetät vastauksen tietopyyntöön.
Dokumentti http://www.rktl.fi/tiedotteet/kotimai... on poistunut sivuiltanne. Saisinko dokumentista sähköisen kopion?
Pyydän toimittamaan aineiston jäljennöksen viivytyksettä sähköisessä muodossa liitetiedostona vastauksena tähän viestiin. Tietoaineistot avoimena rakenteellisena datana, eli .xls-, .csv-, .sql-, tai muussa rakenteellisessa muodossa. Dokumentit pyydän uudelleenkäytettävässä muodossa, kuten .doc, odf-, .ppt tai pdf/a-muodossa. Olisi toivottavaa että aineisto olisi lisäksi julkisuuslain hengen mukaan vastedes saatavilla organisaationne web-sivulla. Pyydän toimittamaan tiedot julkl 16 § mukaisesti pyydetyllä tavalla pyydetyssä muodossa tai perustelemaan sähköpostitse viivytyksettä mikäli on syy toimittaa toisella tavalla. Huomioittehan että myös käsitelyyn liittyvien virkamiesten nimet on julkisia, "Virkamiehen on esiinnyttävä omalla nimellään." (EOA 686/4/09) Huomioittehan että julkl. 34§ mukaan asiakirjan antamisesta ei peritä maksua, kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse. Pyydän toimittamaan tiedot viivytyksettä julkl. 14.4§ mukaisesti, enintään 2 viikon määräajan kuluessa, tai perustelemaan ensi tilassa mikäli tietojen toimittamiseen tarvitaan pidempi kuukauden toimitusaika. Mikäli pyyntöä ei voida täyttää, pyydän 14.4§ mukaisessa 2 viikon määräajan kuluessa valituskelpoisen päätöksen. Pyydän viivytyksettä kuittaamaan viestin vastaanotetuksi ja kertomaan asian diaarinumeron. Ystävällisin terveisin, << Nimi poistettu >> << Nimi poistettu >> <<sähköpostiosoite>> Postiosoite: << Nimi poistettu >> << Nimi poistettu >> -- Huomautus: Tämä sähköposti on lähetetty Tietopyyntö-portaalista. Vastaukset saatetaan julkaista automaattisesti. If large files are requested, you can upload them at: http://tietopyynto.fi/r/435/up/c2f2d8bc13641fa8fb05e26d2f2b0eb18d35d55b/
Kind Regards, << Name Not Public >>
  1. 3 years, 1 month agoJune 12, 2017, 7:58 a.m.: << Name Not Public >> sent a message to Luonnonvarakeskus.
From
"Thessler Sirpa (Luke)" <sirpa.thessler@luke.fi> – Luonnonvarakeskus
Subject
vastaus tietopyyntöön #435
Date
June 21, 2017, 3:40 p.m.
Status
Awaiting response
Attachments

Hei, ohessa vastaus tietopyyntöönne (#435) koskien tiedotetta "Kotimaisen kirjolohen ympäristövaikutus on pienentynyt viidenneksellä". Yst. terveisin, Sirpa Thessler Sirpa Thessler Ohjelmapäällikkö, viranomais- ja asiantuntijapalvelut Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 0295326582, <<sähköpostiosoite>>
  1. 2 years, 10 months agoOct. 9, 2017, 4:24 p.m.: Received an email from Luonnonvarakeskus.
From
<< Name Not Public >>
Subject
Re: vastaus tietopyyntöön #435 [#435]
Date
Jan. 19, 2018, 11:11 a.m.
To
Luonnonvarakeskus

Hyvä Sirpa Thessler, kiitos viestistänne. Annetusta raportista ei yksiselitteisesti ilmene miten kotimaisen kirjolohen ympäristövaikutus olisi pienentynyt viidenneksellä http://mtt.fi/mttraportti/pdf/mttrapo.... Jos ei sitten ole viitattu volyymikasvun myötä 26% parantuneeseen tuotantotehoon, mutta sehän ei ilmiönä tarkottaisi ympäristövaikutuksen pienentymistä vaan kasvamista. Oliko nyt niin että tämä varsinainen kotimaisen_kirjolohen_ymparistovaikutus.html -artikkeli on tuhottu vai voisiko sen saada nähtäväksi? ... Ystävällisin terveisin << Nimi poistettu >> << Nimi poistettu >> Pyynnön numero: 435 Vastaus: <<sähköpostiosoite>> Postiosoite: << Nimi poistettu >> << Nimi poistettu >>
  1. 2 years, 6 months agoJan. 19, 2018, 11:11 a.m.: << Name Not Public >> sent a message to Luonnonvarakeskus.
From
"Thessler Sirpa (Luke)" <sirpa.thessler@luke.fi> – Luonnonvarakeskus
Subject
VS: vastaus tietopyyntöön #435 [#435]
Date
Jan. 24, 2018, 3:57 p.m.

Hei, RKTL:n nettisivua, johon viittaatte, ei enää ole olemassa. Kyse lienee RKTL:n julkaisemasta tiedotteesta vuodelta 2012, ei varsinaisesta artikkelista. Tiedote on kokonaisuudessaan alla. Tiedote pohjautuu viestissänne mainittuun MTT:n julkaisemaan tutkimusraporttiin. Tutkimukseen ja sen tuloksin liittyvissä kysymyksissä pyydän olemaan suoraan yhteydessä raportin kirjoittajiin. Yst. terveisin, Sirpa Thessler Ohjelmapäällikkö Luonnonvarakeskus ******************* Tiedote Kotimaisen kirjolohen ympäristövaikutus on pienentynyt viidenneksellä Suomessa kasvatetun kirjolohen ”hiilipyrstönjälki” on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Sian- ja broilerinlihaan verrattuna kirjolohifileen hiilijalanjälki on parhaimmillaan vain puolet. Kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä kymmenen viime vuoden aikana. Syynä on etenkin rehun kulutuksen tehostuminen. Kotimaisen kirjolohen syöminen on hyväksi terveydelle, ja lihatuotteisiin verrattuna se keventää ruokalautasen hiilijalanjälkeä huomattavasti. Vesistöjä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä kalankasvatus aiheuttaa lihatuotteita enemmän, mutta kokonaisuudessaan kalankasvatuksen vastuulla on vain noin 2 prosenttia kaikista Suomen fosforipäästöistä. Typpipäästöistä kalankasvatus aiheuttaa 0,9 prosenttia. Kotimaisen kasvatetun kirjolohen elinkaaren ympäristövaikutukset tutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa. Tutkimuksessa päivitettiin kymmenen vuoden takaiset tiedot kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutukset laskettiin kirjolohen tuotantoketjulle alkaen rehun ja sen raaka-aineiden tuotantoprosessista poikaskasvatukseen, kalan verkkoallaskasvatukseen, perkaamoon, pakkaukseen ja fileointiin asti. Rehun kulutus pienentynyt Vuosina 2002 - 2009 Suomessa kasvatetun kirjolohen tuotantoketjun rehevöittävä vaikutus pieneni noin 26 prosenttia suhteessa kalojen tuotantomäärään. Hiilijalanjälki puolestaan pieneni noin 9 prosenttia ja happamoittavat päästöt noin 15 prosenttia. - Ympäristövaikutukset kokonaisuutena ovat vähentyneet, koska kalanrehun käyttöä on kyetty parantamaan parempien rehujen ja ruokintatapojen ansiosta. Rehun kulutusmäärä suhteessa tuotantoon on pienentynyt vuosina 2002 - 2009 noin 10 prosenttia, kertoo hankkeen tutkija Frans Silvenius MTT:stä. Lisäksi kirjolohifileen elinkaaren fosforipäästöt vähenevät jopa 17 prosenttia, jos ruokintaan käytetään paljon soijaa sisältävää vähäfosforista kalanrehua. - Nykyään myös Itämeren dioksiinipuhdistetun kalan käyttö kirjolohen rehuna olisi yksi mahdollisuus vähentää päästöjä ja kierrättää ravinteita tehokkaasti, RKTL:n erikoistutkija Timo Mäkinen toteaa. Rehun ja sen raaka-aineiden tuotanto muodostaa noin 80 prosenttia kirjolohifileen hiilijalanjäljestä. Se vastaa myös suurimmasta osasta kirjolohifileen tuotantoketjun energiankulutuksesta sekä happamoittavien yhdisteiden päästöistä. Uutta teknologiaa kehitetty Tutkimuksessa selvitettiin ympäristövaikutuksia vähentäviä kasvatusmenetelmiä. Esimerkiksi verkkoaltaassa avomerilaitoksessa kasvatettujen kalojen hiilijalanjälki on hieman pienempi kuin sisempänä rannikolla kasvatettujen kalojen, koska avomerellä suurempi tuotantomäärä voidaan keskittää yhteen yksikköön. Näin esimerkiksi veneajoa voidaan vähentää tuotettua kalakiloa kohti. Avomerellä ravinnekuormitukset myös laimenevat paremmin. Kiertovesikasvatuslaitoksissa ravinteet on puolestaan mahdollista suodattaa poistovedestä hyvinkin tarkkaan. - Perinteiseen verkkoallaskasvatukseen verrattuna kiertovesikasvatus on tehokas tapa vähentää ravinnekuormitusta, mutta veden pumppaus johtaa suurempaan hiilijalanjälkeen, jos sähköenergia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, Frans Silvenius summaa tuloksia. Ympäristövaikutukset erilaisia kuin lihatuotteilla Kun kirjolohifileen hiilijalanjälkeä verrattiin tutkimuksessa lihatuotteisiin, naudanlihan hiilijalanjälki osoittautui noin kuusi kertaa suuremmaksi kuin kirjolohifileellä. Sian- ja broilerinlihan tuotantoketjussa kasvihuonekaasupäästöt olivat joissain tapauksissa samaa suuruusluokkaa kuin kirjolohella. Enimmillään sianlihan päästöt olivat 2,5-kertaiset ja broilerinlihan päästöt 1,5-kertaiset kirjolohifileeseen nähden. Rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen osalta vertailun tulos asettui toisin päin: yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme kertaa enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi sianlihakilo. Broilerinlihan etumatka kirjoloheen nähden on vielä suurempi. Tämä johtuu siitä, että karjanlannan ravinteita voidaan hyödyntää peltoviljelyssä, mutta kalankasvatuksen ei. Luonnonkalaan vertailu vaikeaa Tutkimuksessa kirjolohta vertailtiin myös luonnonvaraiseen kuhaan, siikaan, ahveneen ja haukeen. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on kasvatettua kalaa pienempi. - Kuitenkin luonnonkalan hiilijalanjälki riippuu paljolti saaliin ja kuljetuserien koosta: pienet erät lisäävät kuljetusten ympäristövaikutusta, erikoistutkija Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa. Kirjolohi puolestaan voittaa luonnonkalat ravintoainesisällön vertailussa. Kirjolohi sisältää noin 2 - 3 kertaa enemmän erittäin terveellisiä EPA- ja DHA-rasvahappoja esimerkiksi haukeen, kuhaan ja ahveneen verrattuna. Julkaisu: Kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutukset Suomessa. Frans Silvenius, Juha Grönroos, Hanna Hartikainen, Helena Hyvärinen, Markus Kankainen, Salla Kaustell, Sirpa Kurppa, Timo Mäkinen, Jari Setälä, Kirsi Silvennoinen, Raija Tahvonen ja Jouni Vielma. MTT Raportti 48 (2012). Lisätietoja: tutkija Frans Silvenius, MTT, puh. 029 5317753, <<sähköpostiosoite>> >
  1. 2 years, 6 months agoJan. 24, 2018, 3:58 p.m.: Received an email from Luonnonvarakeskus.
From
"Thessler Sirpa (Luke)" <sirpa.thessler@luke.fi> – Luonnonvarakeskus
Subject
VL: vastaus tietopyyntöön #435 [#435]
Date
Jan. 24, 2018, 3:59 p.m.

>Hei, > >RKTL:n nettisivua, johon viittaatte, ei enää ole olemassa. Kyse lienee RKTL:n >julkaisemasta tiedotteesta vuodelta 2012, ei varsinaisesta artikkelista. Tiedote >on kokonaisuudessaan alla. Tiedote pohjautuu viestissänne mainittuun MTT:n >julkaisemaan tutkimusraporttiin. Tutkimukseen ja sen tuloksin liittyvissä >kysymyksissä pyydän olemaan suoraan yhteydessä raportin kirjoittajiin. > >Yst. terveisin, Sirpa Thessler >Ohjelmapäällikkö >Luonnonvarakeskus > >******************* >Tiedote > >Kotimaisen kirjolohen ympäristövaikutus on pienentynyt viidenneksellä > >Suomessa kasvatetun kirjolohen ”hiilipyrstönjälki” on keskimäärin vain >kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Sian- ja broilerinlihaan verrattuna >kirjolohifileen hiilijalanjälki on parhaimmillaan vain puolet. Kirjolohen >ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä kymmenen >viime vuoden aikana. Syynä on etenkin rehun kulutuksen tehostuminen. > >Kotimaisen kirjolohen syöminen on hyväksi terveydelle, ja lihatuotteisiin >verrattuna se keventää ruokalautasen hiilijalanjälkeä huomattavasti. Vesistöjä >rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä kalankasvatus aiheuttaa lihatuotteita >enemmän, mutta kokonaisuudessaan kalankasvatuksen vastuulla on vain noin >2 prosenttia kaikista Suomen fosforipäästöistä. Typpipäästöistä kalankasvatus >aiheuttaa 0,9 prosenttia. > >Kotimaisen kasvatetun kirjolohen elinkaaren ympäristövaikutukset tutkittiin >Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden >tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa. >Tutkimuksessa päivitettiin kymmenen vuoden takaiset tiedot >kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutuksista. > >Ympäristövaikutukset laskettiin kirjolohen tuotantoketjulle alkaen rehun ja >sen raaka-aineiden tuotantoprosessista poikaskasvatukseen, kalan >verkkoallaskasvatukseen, perkaamoon, pakkaukseen ja fileointiin asti. > >Rehun kulutus pienentynyt > >Vuosina 2002 - 2009 Suomessa kasvatetun kirjolohen tuotantoketjun >rehevöittävä vaikutus pieneni noin 26 prosenttia suhteessa kalojen >tuotantomäärään. Hiilijalanjälki puolestaan pieneni noin 9 prosenttia ja >happamoittavat päästöt noin 15 prosenttia. > >- Ympäristövaikutukset kokonaisuutena ovat vähentyneet, koska kalanrehun >käyttöä on kyetty parantamaan parempien rehujen ja ruokintatapojen >ansiosta. Rehun kulutusmäärä suhteessa tuotantoon on pienentynyt vuosina >2002 - 2009 noin 10 prosenttia, kertoo hankkeen tutkija Frans Silvenius >MTT:stä. > >Lisäksi kirjolohifileen elinkaaren fosforipäästöt vähenevät jopa 17 prosenttia, >jos ruokintaan käytetään paljon soijaa sisältävää vähäfosforista kalanrehua. > >- Nykyään myös Itämeren dioksiinipuhdistetun kalan käyttö kirjolohen rehuna >olisi yksi mahdollisuus vähentää päästöjä ja kierrättää ravinteita tehokkaasti, >RKTL:n erikoistutkija Timo Mäkinen toteaa. > >Rehun ja sen raaka-aineiden tuotanto muodostaa noin 80 prosenttia >kirjolohifileen hiilijalanjäljestä. Se vastaa myös suurimmasta osasta >kirjolohifileen tuotantoketjun energiankulutuksesta sekä happamoittavien >yhdisteiden päästöistä. > >Uutta teknologiaa kehitetty > >Tutkimuksessa selvitettiin ympäristövaikutuksia vähentäviä >kasvatusmenetelmiä. Esimerkiksi verkkoaltaassa avomerilaitoksessa >kasvatettujen kalojen hiilijalanjälki on hieman pienempi kuin sisempänä >rannikolla kasvatettujen kalojen, koska avomerellä suurempi tuotantomäärä >voidaan keskittää yhteen yksikköön. Näin esimerkiksi veneajoa voidaan >vähentää tuotettua kalakiloa kohti. Avomerellä ravinnekuormitukset myös >laimenevat paremmin. > >Kiertovesikasvatuslaitoksissa ravinteet on puolestaan mahdollista suodattaa >poistovedestä hyvinkin tarkkaan. > >- Perinteiseen verkkoallaskasvatukseen verrattuna kiertovesikasvatus on >tehokas tapa vähentää ravinnekuormitusta, mutta veden pumppaus johtaa >suurempaan hiilijalanjälkeen, jos sähköenergia tuotetaan fossiilisilla >polttoaineilla, Frans Silvenius summaa tuloksia. > >Ympäristövaikutukset erilaisia kuin lihatuotteilla > >Kun kirjolohifileen hiilijalanjälkeä verrattiin tutkimuksessa lihatuotteisiin, >naudanlihan hiilijalanjälki osoittautui noin kuusi kertaa suuremmaksi kuin >kirjolohifileellä. > >Sian- ja broilerinlihan tuotantoketjussa kasvihuonekaasupäästöt olivat joissain >tapauksissa samaa suuruusluokkaa kuin kirjolohella. Enimmillään sianlihan >päästöt olivat 2,5-kertaiset ja broilerinlihan päästöt 1,5-kertaiset >kirjolohifileeseen nähden. > >Rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen osalta vertailun tulos asettui toisin >päin: yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme kertaa >enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi >sianlihakilo. Broilerinlihan etumatka kirjoloheen nähden on vielä suurempi. >Tämä johtuu siitä, että karjanlannan ravinteita voidaan hyödyntää >peltoviljelyssä, mutta kalankasvatuksen ei. > >Luonnonkalaan vertailu vaikeaa > >Tutkimuksessa kirjolohta vertailtiin myös luonnonvaraiseen kuhaan, siikaan, >ahveneen ja haukeen. > >Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää >rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden >hiilijalanjälki on kasvatettua kalaa pienempi. > >- Kuitenkin luonnonkalan hiilijalanjälki riippuu paljolti saaliin ja kuljetuserien >koosta: pienet erät lisäävät kuljetusten ympäristövaikutusta, erikoistutkija >Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa. > >Kirjolohi puolestaan voittaa luonnonkalat ravintoainesisällön vertailussa. >Kirjolohi sisältää noin 2 - 3 kertaa enemmän erittäin terveellisiä EPA- ja DHA- >rasvahappoja esimerkiksi haukeen, kuhaan ja ahveneen verrattuna. > >Julkaisu: Kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutukset Suomessa. Frans >Silvenius, Juha Grönroos, Hanna Hartikainen, Helena Hyvärinen, Markus >Kankainen, Salla Kaustell, Sirpa Kurppa, Timo Mäkinen, Jari Setälä, Kirsi >Silvennoinen, Raija Tahvonen ja Jouni Vielma. MTT Raportti 48 (2012). > >Lisätietoja: >tutkija Frans Silvenius, MTT, puh. 029 5317753, <<sähköpostiosoite>> > > >>
  1. 2 years, 6 months agoJan. 24, 2018, 4 p.m.: Received an email from Luonnonvarakeskus.